Intohimoiset hankkeet alkavat usein autotallista. Yhdessä näistä Peter Orinsky kehitti ja rakensi ensimmäisen lasten parvisängyn pojalleen Felixille 32 vuotta sitten. Näin tehdessään hän kiinnitti suurta huomiota luonnonmateriaaleihin, korkeaan turvallisuustasoon, puhtaaseen työhön ja joustavuuteen pitkäaikaisessa käytössä. Hyvin harkittu ja muunneltava sänkyjärjestelmä sai niin hyvän vastaanoton, että vuosien varrella siitä tuli menestyvä perheyritys Billi-Bolli, jolla oli puusepänverstas Münchenin itäosassa. Intensiivisen asiakasvaihdon kautta Billi-Bolli kehittää jatkuvasti lastenkalustevalikoimaansa. Koska tyytyväiset vanhemmat ja onnelliset lapset ovat motivaatiomme. Lisää meistä...
Lasten on leikittävä – useita tunteja päivässä, mahdollisimman omaehtoisesti ja häiriöttä, yhdessä muiden lasten kanssa, sisällä ja ulkona. Jokainen, joka ajattelee, että leikkiminen on hyödytöntä ajanvietettä, turhia lasten juttuja tai pelkkiä temppuja, erehtyy. Leikki on menestynein koulutus- ja kehitysohjelma, oppimisen ylin kurinalaisuus ja maailman paras didaktiikka! Voit selvittää, miksi näin on, täältä.
Margit Franz, kirjan "Tänään taas vain pelasi – ja oppi paljon!" kirjoittaja
Ihminen on "Homo sapiens" ja "Homo ludens" eli viisas ja leikkivä mies. Leikkiminen on luultavasti yksi ihmisen vanhimmista kulttuurisista tekniikoista. Ihmiset jakavat leikkivaistonsa monien muiden nisäkkäiden kanssa. Koska evoluutio on tuottanut tämän käyttäytymisen, halu leikkiä on juurtunut syvälle ihmisiin. Yhtäkään ihmislasta ei tarvitse stimuloida, motivoida tai rohkaista leikkimään. Se vain soi – missä ja milloin tahansa.
Kuten syöminen, juominen, nukkuminen, hoitaminen, leikkiminen on ihmisen perustarve. Uudistuspedagogi Maria Montessorille leikki on lapsen työtä. Kun lapset leikkivät, he ovat vakavia ja keskittyvät leluihinsa. Leikkiminen on lapsen päätehtävä ja samalla hänen kehityksensä peili. Omatoiminen leikki edistää lapsen oppimis- ja kehitysprosesseja monin eri tavoin.
Yksikään lapsi ei leiki tarkoituksenaan oppia jotain merkityksellistä. Lapset ovat intohimoisia leikkimään, koska he nauttivat siitä. He nauttivat omaehtoisista teoistaan ja kokemastaan pystyvyyden tunteesta. Lapset ovat luonnostaan uteliaita ja uteliaisuus on maailman parasta didaktiikkaa. He kokeilevat väsymättä uusia asioita ja saavat arvokasta elämänkokemusta tällä tavalla. Leikkimielinen oppiminen on miellyttävää, kokonaisvaltaista oppimista, koska siihen osallistuvat kaikki aistit – jopa niin sanottu hölynpöly.
Liikerikkaan leikin olennainen tehtävä on vielä nuoren kehon harjoittaminen. Lihakset, jänteet, nivelet vahvistuvat. Liikejaksoja kokeillaan, koordinoidaan ja harjoitellaan. Tällä tavoin yhä monimutkaisemmat toimet onnistuvat. Liikkumisen ilosta tulee terveen kehityksen moottori, jotta kehotietoisuus, kehotietoisuus, hallinta, liiketurvallisuus, kestävyys ja suorituskyky voivat kehittyä. Fyysinen voima ja emotionaalinen osallistuminen haastavat koko persoonallisuuden. Kaikki tämä edistää koko persoonallisuuden kehitystä. Seikkailu- ja leikkisängyt voivat myös olla tärkeä osa tätä. Erityisesti siksi, että "koulutus" tapahtuu päivittäin ja melko sattumalta.
Aluksi tuntuu ristiriitaiselta unelmapari, koska leikkiminen on paras mahdollinen tuki lapsille. Se on lapsuuden oppimisen perusmuoto. Lapset ymmärtävät maailmaa leikin kautta. Leikin ja lapsuuden tutkijat olettavat, että lapsen on täytynyt leikkiä vähintään 15 000 tuntia omaehtoista leikkiä koulun aloittamiseen mennessä. Se on noin seitsemän tuntia päivässä.
Kun tarkkailemme lasten leikkimistä, voimme kokea kerta toisensa jälkeen, että he käsittelevät vaikutelmia leikkisällä tavalla. Roolipeleissä järjestetään kauniita, nautinnollisia, mutta myös surullisia, pelottavia kokemuksia. Sillä, mitä lapsi leikkii, on merkitystä ja merkitystä hänelle. Kyse ei ole niinkään tietyn tavoitteen tai lopputuloksen saavuttamisesta. Paljon tärkeämpää on leikkiprosessi ja kokemukset, joita se voi saada itsensä ja muiden pelin lasten kanssa.
Sekaikäisten ja eri sukupuolta olevien leikkiryhmä tarjoaa optimaaliset kehityspuitteet sosiaaliselle oppimiselle. Koska kun lapset leikkivät yhdessä, on tärkeää toteuttaa erilaisia leikkiideoita. Tämän saavuttamiseksi on tehtävä sopimuksia, sovittava säännöistä, ratkaistava konflikteja ja neuvoteltava mahdollisista ratkaisuista. Omat tarpeet on otettava takaisin peli-idean ja leikkiryhmän hyväksi, jotta yhteinen peli voi ylipäätään kehittyä. Lapset pyrkivät sosiaaliseen yhteyteen. He haluavat kuulua leikkiryhmään ja siten kehittää uusia käyttäytymismalleja ja strategioita, jotka mahdollistavat heidän kuulumisensa. Pelaaminen avaa tien omaan itseen, mutta myös "minästä" "sinuun" ja "meihin".
Lapset luovat oman todellisuutensa leikin kautta. Ei ole olemassa sellaista asiaa, jota ei voisi tehdä – kukkiva mielikuvitus tekee melkein kaiken mahdolliseksi. Mielikuvitus, luovuus ja leikki ovat mahdottomia ilman toisiaan. Lasten leikkitontit ovat sekä monimutkaisia että mielikuvituksellisia. Niitä rakennetaan yhdessä uudestaan ja uudestaan. Pelissä on usein ongelmia, jotka on ratkaistava. Ratkaisujen etsiminen on olennainen osa peliä. Tämä tutkiva oppiminen on aktiivista maailman omaksumista omasta puolestaan.
Pelaaminen on erittäin tärkeää ystävyyssuhteille sekä kulttuurien ja kielten välisille kontakteille. Päiväkoti on eletyn sosiokulttuurisen monimuotoisuuden paikka. Avain kohtaamisiin ja yhdessäoloon on leikki. Lapset kasvavat kulttuuriinsa leikin kautta ja ottavat yhteyttä toisiinsa leikin kautta, koska leikissä kaikki lapset puhuvat samaa kieltä. Lapsenomainen avoimuus muille asioille ja kiinnostus uusiin asioihin ylittää rajat ja mahdollistaa uusien ihmissuhdemallien kehittymisen.
Lapsilla on oikeus vapaa-aikaan, virkistykseen ja leikkiin. Tämä oikeus leikkiin on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 31 artiklaan. YK:n lapsen oikeuksien komitea korostaa, että lasten leikkiä tulisi harrastaa itsenäisesti ja vähemmän aikuisten valvonnassa. Päiväkotien tehtävänä on mahdollistaa lasten häiriötön leikkiminen virikehuoneissa – sisällä ja ulkona. Leikkiä edistävä pedagogiikka antaa tytöille ja pojille mahdollisuuden kehittää leikkitaitojaan ja antaa vanhemmille mahdollisuuden osallistua siihen, kuinka hyvin heidän lapsensa kehittyvät leikin kautta.
Julkaistu ensimmäisen kerran päiväkodissa heute 10/2017, s. 18-19
Margit Franzin teknisesti järkevä ja samalla käytännönläheinen käsikirja "Tänään taas vain pelattiin - ja opittiin paljon!" avaa lasten leikin merkitystä. Se tukee opettajia esittelemään vakuuttavasti "pro-play-pedagogiikan" valtavia koulutuksellisia etuja vanhemmille ja yleisölle.
Osta kirja
Margit Franz on kouluttaja, valmistunut sosiaalipedagogi, jatko-pedagogi. Hän oli päiväkodin johtaja, Darmstadtin ammattikorkeakoulun tutkimusavustaja ja pedagoginen konsultti. Nykyään hän työskentelee itsenäisenä asiantuntijana, kirjoittajana ja kustantajana "PRAXIS KITA".
Tekijän verkkosivusto
