Lasten on saatava leikkiä – päivittäin useita tunteja, mahdollisimman itsenäisesti ja häiriöttä, yhdessä muiden lasten kanssa, sekä sisällä että ulkona. Jos luulet, että leikkiminen on turhaa ajanvietettä, mieletöntä lasten puuhaa tai pelkkää leikkimistä, olet väärässä. Leikkiminen on menestynein kasvatus- ja kehitysohjelma, oppimisen kruununjalokivi ja maailman paras opetusmenetelmä! Täältä saat selville, miksi asia on näin.
Kirjoittanut Margit Franz, kirjan „Heute wieder nur gespielt – und dabei viel gelernt!“ (Tänäänkin vain leikittiin – ja opittiin samalla paljon!) kirjoittaja
1. Leikkiminen on lapsille luontaista
Ihminen on ”Homo sapiens” ja ”Homo ludens”, eli viisas ja leikkivä olento. Leikkiminen kuuluu luultavasti ihmiskunnan vanhimpiin kulttuuritapoihin. Ihminen jakaa leikkimisen halunsa monien muiden nisäkkäiden kanssa. Koska evoluutio on synnyttänyt tämän käyttäytymisen, leikkimisen tarve on syvästi juurtunut ihmiseen. Yhtäkään lasta ei tarvitse kannustaa, motivoida tai kehottaa leikkimään. Lapsi vain leikkii – kaikkialla ja milloin tahansa.

2. Leikkiminen on lapsen perustarve
Kuten syöminen, juominen, nukkuminen ja hoito, myös leikkiminen on ihmisen perustarve. Uudistuspedagogi Maria Montessorin mukaan leikki on lapsen työtä. Kun lapset leikkivät, he suhtautuvat leikkikaluihinsa vakavasti ja keskittyneesti. Leikki on lapsen pääasiallinen toiminta ja samalla peili hänen kehityksestään. Itsenäinen leikki edistää lapsen oppimis- ja kehitysprosesseja monin tavoin.

3. Leikkiminen on ilo ja hauskaa
Yksikään lapsi ei leiki tarkoituksenaan oppia jotain hyödyllistä. Lapset leikkivät intohimoisesti, koska se on heille hauskaa. He nauttivat itsenäisestä toiminnastaan ja siitä koetusta itsetehokkuudesta. Lapset ovat luonteeltaan uteliaita, ja uteliaisuus on maailman paras opetusmenetelmä. He kokeilevat väsymättä uusia asioita ja keräävät tällä tavalla arvokasta elämänkokemusta. Leikkimällä oppiminen on nautinnollista ja kokonaisvaltaista oppimista, koska siihen osallistuvat kaikki aistit – myös niin sanottu hölynpöly.

4. Leikki kehittää kehoa
Liikunnallisen leikin keskeinen tehtävä on vielä nuoren kehon harjoittaminen. Lihakset, jänteet ja nivelet vahvistuvat. Liikkeitä kokeillaan, koordinoidaan ja opetellaan. Tällä tavoin yhä monimutkaisemmat toimet onnistuvat. Liikunnan ilo toimii terveen kehityksen moottorina, jolloin kehon tuntemus, tietoisuus, hallinta, liikkumisen varmuus, kestävyys ja suorituskyky voivat kehittyä. Fyysinen voimankäyttö ja emotionaalinen osallistuminen haastavat koko persoonallisuuden. Kaikki tämä edistää persoonallisuuden kokonaisvaltaista kehitystä. Tässä myös seikkailu- ja leikkisängyt voivat antaa tärkeän panoksen. Erityisesti siksi, että ”harjoittelu” tapahtuu päivittäin ja aivan sivumennen.

5. Leikki ja oppiminen ovat täydellinen yhdistelmä
Se, mikä aluksi näyttää ristiriitaiselta, onkin unelmapari, sillä leikki on lapsille parasta mahdollista kehityksen edistämistä. Se on lapsuuden oppimisen perusmuoto. Leikin kautta lapset oppivat ymmärtämään maailmaa. Leikki- ja lapsuustutkijat olettavat, että lapsen on leikittävä omatoimisesti vähintään 15 000 tuntia ennen kouluunmenoa. Se on noin seitsemän tuntia päivässä.

6. Leikkiminen lievittää stressiä
Kun tarkkailemme lapsia leikkimässä, voimme yhä uudelleen havaita, että he käsittelevät kokemuksiaan leikin kautta. Roolileikeissä esitetään kauniita, ilahduttavia, mutta myös surullisia ja pelottavia kokemuksia. Se, mitä lapsi leikkii, on hänelle itselleen mielekästä ja merkityksellistä. Kyse ei ole niinkään tietyn tavoitteen tai tuloksen saavuttamisesta. Paljon tärkeämpiä ovat leikkiprosessi ja kokemukset, joita lapsi voi kerätä leikin kautta itsestään ja muista lapsista.

7. Leikki on sosiaalista oppimista
Ikä- ja sukupuolirajat ylittävä leikkiryhmä tarjoaa ihanteellisen kehityskehyksen sosiaaliselle oppimiselle. Kun lapset leikkivät yhdessä, on tärkeää toteuttaa erilaisia leikki-ideoita. Tätä varten on sovittava asioista, sovittava säännöistä, ratkaistava konflikteja ja neuvoteltava ratkaisuvaihtoehdoista. Omat tarpeet on asetettava sivuun leikki-idean ja leikkiryhmän hyväksi, jotta yhteinen leikki voi ylipäätään kehittyä. Lapset kaipaavat sosiaalista yhteenkuuluvuutta. He haluavat kuulua leikkiryhmään ja kehittävät sen kautta uusia käyttäytymismalleja ja strategioita, jotka mahdollistavat heille kuuluvuuden tunteen. Leikki avaa tien omaan minään, mutta myös minästä sinuun ja meihin.

8. Leikki edistää luovuutta
Leikin kautta lapset luovat omaa todellisuuttaan. ”Ei käy” ei ole olemassa – kukoistava mielikuvitus tekee lähes kaiken mahdolliseksi. Mielikuvitusta, luovuutta ja leikkiä ei voi ajatella erillään toisistaan. Lasten leikkitoiminnot ovat sekä monimutkaisia että kekseliäitä. Niitä rakennetaan yhä uudelleen. Leikissä nousee usein esiin ongelmia, jotka on ratkaistava. Ratkaisujen etsiminen on olennainen osa leikkiä. Tämä löytämiseen perustuva oppiminen on aktiivista maailman omaksumista omasta aloitteesta.

9. Leikki ylittää rajat
Leikillä on suuri merkitys ystävyyssuhteiden sekä kulttuurien ja kielten rajat ylittävien kontaktien kannalta. Päiväkoti on paikka, jossa sosiokulttuurinen monimuotoisuus elää. Leikki on avain kohtaamisiin ja yhdessäoloon. Leikin kautta lapset kasvavat osaksi kulttuuriaan ja luovat yhteyksiä toisiinsa, sillä leikissä kaikki lapset puhuvat samaa kieltä. Lasten avoimuus erilaisuutta kohtaan ja kiinnostus uutta kohtaan ylittävät rajat ja mahdollistavat uusien suhdemallien kehittymisen.

10. Leikkiminen on lapsen oikeus
Lapsilla on oikeus vapaa-aikaan, lepoon ja leikkiin. Tämä oikeus leikkiin on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 31. artiklaan. YK:n lapsen oikeuksien komitea korostaa, että lasten leikin tulisi olla itsenäistä eikä aikuisten ohjaamaa. Lasten päiväkotien tehtävänä on mahdollistaa lapsille häiriötön leikki innostavasti suunnitelluissa tiloissa – sekä sisällä että ulkona. Leikkiä edistävä pedagogiikka antaa tytöille ja pojille mahdollisuuden kehittää leikkitaitojaan ja antaa vanhemmille mahdollisuuden seurata, kuinka hyvin heidän lapsensa kehittyvät leikin kautta.
Julkaistu ensimmäisen kerran lehdessä „kindergarten heute“ 10/2017, s. 18–19

Tänäänkin vain leikittiin

Margit Franzin kirjoittama, tieteellisesti perusteltu ja samalla käytännönläheinen käsikirja „Heute wieder nur gespielt – und dabei viel gelernt!“ (Tänäänkin vain leikittiin – ja opittiin samalla paljon!) valottaa lasten leikin merkitystä. Se auttaa lastenhoitajia esittämään vakuuttavasti ”leikkipainotteisen pedagogiikan” valtavat kasvatukselliset edut vanhemmille ja suurelle yleisölle.
Kirjoittajasta

Margit Franz on lastenhoitaja, sosiaalipedagogiikan ja pedagogiikan diplomi-insinööri. Hän on toiminut päiväkodin johtajana, Darmstadtin ammattikorkeakoulun tutkijana sekä pedagogisena asiantuntijana. Nykyään hän työskentelee itsenäisenä asiantuntijana, kirjailijana ja ”PRAXIS KITA” -lehden toimittajana.
